Tunteet ja rakkaus

Mielessäni jaan alistavat ja alistuvat (D/s) suhteet kahteen eri ryhmään. Jako ei ole kaiken kattava tai jyrkkä. Minullese on kuitenkin tärkeä.

On alistamista, jossa ei tunteita tarvita tai ne halutaan pitää pois. Sitten on alistavia suhteita, jotka perustuvat tunteille.

Ennen kuin olin kunnolla tunnistanut itsessäni Isännän, olin tuntenut jännää viehtymystä alistaviin asioihin. Tunnistin halua ottaa toisesta lujasti ja ohjaavasti kiinni. Minua viehätti, kun sain vaikuttaa toisen pukeutumiseen. Salaisesti haaveilin siitä, että voisin hallita tilannetta niin, että toinen palvelee minua eroottisesti.

Hyvin pitkälle torjuin ajatukset, koska liitin ne mielessäni olevaan BDSM-kuvastoon. Se sisälsi raakaa alistamista, köysiä, piiskaa, nahkaa, lateksia, käsirautoja - kauniin seksin sijaan räimettä, jyystöä ja roiskintaa. Tiesin, että BDSM-seksiä harrastetaan sessioina, jotka perustuvat fyysisen mielihyvän ja alistumisen saamiselle. Tiesin, että alistavat sessiot ovat valtaosin satunnaista seksiä, jotka eivät perustu tunteille. Olin kuullut, että hyvä master on sellanen, joka pitää tunteet irti sessioista ja siihen liittyvästä seksistä.

En halunnut olla sellainen mies. Se ei vastannut sisäistä maailmaani. Halusin välittää kumppanistani ja rakastaa häntä. Tunsin sisälläni, että vain läheisessä ja rakastavassa suhteessa voi olla sellaista turvaa, jossa voin alistaa ja paljastaa itseni. Ja aavistin, että vain sellainen nainen voisi tuoda minulle tyydytyksen, joka luottaa minuun aidosti, ja välillämme voi olla syvä kunnoitus - vielä enemmänkin: oikeaa kiintymystä. Ajatus, että voimalla ja vallalla alistaisin toisen, tuntui mahdollisimman epäkiinnostavalle. Eihän ole helpompaa asiaa kuin sitoa toinen väkisellä ja paukuttaa itsensä tyhjäksi. Kavahdin aihepiirin tunteettomuutta, ja torjuin mielessäni viriävät Isännän halut. Minulle seksi on aina vaatinut sitä, että tunne toisen ja liittyn häneen läheisillä tunteilla. En myöskään voinut arvostaa satunnaisen seksin kulttuuria.

Olen Isäntä, joka tarvitsee narttuunsa läheisiä tunteita. Minulle Isännän ja nartun suhde perustuu siihen, että rakastamme toisiamme ja tunnemme myönteistä kiintymystä.

Alistavaa suhdetta arvioidaan ulkopuolelta helposti niin, että se perustuu valtaan ja voimaan, ja että siinä ei ole tunteita, tai tunteet ovat pinnalisia. Alistamisessa on toki vallankäyttöön ja hallintaan liittyvä juonne. Toinen luovuttaa hallintaa ja toinen ottaa sen.

Minulle alistava suhde on rakkauden syvin muoto. Isännän ja nartun suhde perustuu nimenomaan ja olennaisesti rakkauteen. Alistava valta ja hallinta nousee siitä, että kahden ihmisen välillä on rakkauteen perustuva luottamus ja halu olla toiselle hyvä. Alistaminen on syvän rakkauden ilmaisun väline.

Mitä syvempi on alistavan suhteen luonne, sitä vahvempaa rakkautta se tarvitsee. Siksi erittäin syvä alistava suhde on mahdollinen vain äärimmäisen vahvassa rakkaudessa.

Kirjoittaessani näin ymmärrän, että toisenlaisiinkin bdsm-suhteisin liittyy väistämättä vahva luottamuksen tarve ja jonkinlainen peruskunnioitus ja turva. Turvasana on sen perimmäinen raja. Ymmärrän myös, että on alistavia suhteita, joiden eroottinen viehtymys perustuu aitoon nöyryyttämiseen, rajuun valtaan, pakottamiseen ja häpäisemiseen. Se on kuitenkin  muuta kuin mistä kirjoitan.

Rakkaus tuo Isänän ja nartun alistavaan suhteeseen aivan uuden juonteen. Rakastavassa suhteessa haluaa toiselle kokonaisvaltaisesti hyvää.

Alistavalla suhtella ja rakkauden syvimmällä luonteella on samanlainen perusluonne. Siksi ne eivät ole toistensa vastakohtia vaan vahvoja kumppaneita.

Syvä rakkaus on sitä, että antaa itsensä toiselle. Rakkaus ei ole sitä, mitä minä saan toiselta vaan sitä mitä minä haluan antaa toiselle. Rakkaus on kaikkea muuta kuin ihastumisen tunne. Ihastuksessa haluaa toisen itselleen. Rakkaudessa haluaa antaa itsensä toiselle.

Isäntä alistaa narttuaan. Hän tekee sen kuitenkin siksi, että hän kunnioittaa nartun luonnetta ja halua antaa itsensä Isännälle narttuna. Narttu palvelee Isäntää ja saa siitä mielihyvää. Myös Isäntä palvelee narttuaan ja antaa itsensä nartulle - Isäntänä. Isäntä saa mielihyvänsä siitä, että saa olla Isäntä ja voi palvella nartun luonnetta olla narttu. Narttu ja Isäntä luovat toisensa, tekevät toisilleen mahdolliseksi olla se mitä ovat.

Tämä on juuri samaa mitä tapahtuu syvässä rakkaudessa. Kun rakastan toista, annan itseni hänelle ja luon hänet rakkaudellani. Toinen tekee saman vastavuoroisesti minulle.

Alistaminen Isännän ja nartun suhteessa ei ole rakkaudetonta hyväksikäyttöä vaan erittäin syvää rakkauden leikkiä, jonka muoto ei saa hämätä se sisältöä.