Isäntä vai master

Hallitsevan ja antautuvan (D/s) suhteen hallitsevammasta osapuolesta käytetään usein käsitettä master. Jos hän on nainen, käytetään usein sanaa Domina tai Domme.

Daddy Dom - little girl -suhteen hallitsevan miehen nimitykseksi master sopii huonosti. Käytän itse sanaa Isäntä. Käsitteen master suomenkielisenä käännöksenä vierastan myös sanaa Herra.  Master ja Domina sopivat käsitteinä paremmin muunlaisiin BDSM-suhteisiin, jossa näitä käsitteitä yleisesti käytetään.

Käsite-erottelujen tekeminen ei ole kikkailua. Käsitteillä on tärkeä sisällöllinen ero. Daddy Dom / Isäntä on suhteen hallitseva osapuoli, mutta muuten yhtäläisyys bdsm-masterin kanssa jää vähäiseksi.

Isännän tehtävä on kolmenlainen:

• Isäntä on eroottisesti hallitseva. Hän kertoo, näyttää ja ilmaisee mitä hän haluaa ja kuinka hän haluaa. Isäntä odottaa, että narttu mukautuu hänen tahtoonsa. Tämä voi koskea seksuaalista ja eroottista toimintaa, jonkinlaisen olemisen tavan tai aseman ottamista, tai vaikkapa vaatetusta, jonka Isäntä odottaa nartun pukevan.
• Isäntä on rakastava ja huolehtiva. Isännän olennainen tehtävä on tuntea läheisiä ja rakastavia tunteita narttua kohtaan. Hallitsevana osapuolena hän huolehtii nartusta ja antaa turvaa. Narttu on syvällä sisällään "pieni", joka voi tukeutua Isännän huolenpitoon ja olla siinä turvassa. Narttu saa olla heikko, haavoittuva ja herkkä. Isännän tehtävä on antaa nartulle turvallinen tila olla sellainen kuin hän on. Isännän tehtävä ei ole kasvattaa narttua pois olemasta pieni, vaan kasvattaa häntä olemaan syvemmin ja turvallisemmiin oma itsensä, sellainen pieni kuin hän on. Nartun pitää saada olla joka hetki, kaikissa tilanteissa, turvassa, rakastettu ja arvostettu.
• Isäntä ohjaa ja antaa rajoja. Tässä merkityksessä Isäntä on "isällinen kasvattaja", joka pitää huolta nartun hyvinvoinnista paitsi rakastamalla myös antamalla rajat. Nartulla saa olla omaa tahtoa. Hän voi olla eloisa, vilkas, intohimoinen. Narttu voi kuitenkin haluta asioita, jotka eivät tee hyvää hänelle itselleen tai suhteelle. Silloin Isäntä käyttää ohjaavaa tahtoaan. Joissakin tilanteissa Isäntä voi käyttää henkistä tai fyysistä kuria palauttamaan narttu oikealle tielle tai asemaansa. Nartun uhma on selkein tilanne, johon Isäntä voi reagoida, ja tuleekin reagoida. 

Isännän tehtävät eivät voi toteutua hetkellisissä kohtaamisissa. Ne vaativat läsnäoloa, luottamusta, turvaa ja arvostusta. Isäntä ja narttu voivat elää etäsuhdetta, mutta ihan helppoa se ole. Parhaimmillaan ja aidoimmillaan Isäntä ja narttu ovat oikeassa ja aidossa parisuhteessa, syvimmillään avioliitossa. Isännän ja nartun suhde on parisuhde, kahden ihmisen elämää,

Näen bdsm-masterin tehtävän Isäntään verrattuna erilaisena. Master ja hänen sub-naisensa voivat olla suhteessa ja rakastaa toisiaan. Usein bdsm-master tekee tehtäväänsä sessioissa, joissa toteutetaan seksuaalista toimintaa sekä hallintaa, kivun antamista ja sitomista. Tämä toiminta on irrallaan masterin tunteista. Monet masterit pitävät kunnia-asianaan, että sessioihin ei liity tunteita. Eroottinen mielihyvä saadaan alistavan toiminnan tuotteena. Jos kärjistän, bdsm-master voi toteuttaa vaikka useita sessioita päivässä, eri naisten kanssa, ja vaikka tuntemattomien naisten kanssa. Isännän ja nartun suhteessa tällainen on melkeinpä mahdotonta.

Isännän ja nartun suhteessa voi olla samanlaista ilmisiasua kuin bdsm-alistamisessa. Isäntä voi viedä narttua välillä kiihkeästi ja rajustikin, ottaa tukasta kiinni, sitoa tai purra niskasta. Isäntä voi antaa kipua, jos narttu on oikeasti masokistinen. Mutta Isännän ja nartun suhteessa tällainen toiminta ei ole päämäärä, vaan jossakin tilanteessa ihanaksi asiaksi koettu väline toteuttaa intohimoista hallitsevaa ja antauvaa suhdetta. Isäntä ja narttu voivat elää mainiosti ilman piiskaa, käsirautoja tai köysiä - vaikka voi niitä käyttääkin.

En pidä nartun henkisestä asemasta mielellään sanaa "alistua"  Pidän parempana sanaa "antautua". Tämä johtuu siitä, että alistamiseen ja alistumiseen ei liity pakkoa eikä voimaa. Narttu antautuu ja mukautuu vapaaehtoisesti, omasta halustaan ja tahdostaan Isännän tahtoon. Narttu valitsee Isäntänsä, hänet kenen tahtoon hän haluaa antautua. Isäntä puolestaan ei käytä narttuun alistavaa voimaa tai pakottamista. Kyseessä on tahtojen yhteys, johon liittyy valtaa, alistamista ja alistumista, mutta voima ja pakko eivät ole päällimmäinen motiivi. Isännälle ei tuota suurinta mielihyvää se, että saa narttunsa alistumaan, vaan se, että tuntee narttunsa vapaaehtoisesti alistuvan hänen tahtoonsa. Jos narttu vastustelee, Isännän tehtävä on viedä tahtonsa läpi. Ja narttu lopulta nauttii juuri siitä, että Isäntä pitää tahtonsa.  

Isäntä antaa tahtonsa näkyä, ja narttu tunnistaa sen. Isäntä tuntee suurta mielihyvää siitä, kun voi hallita narttua ja tuntee nartun tahdon mukautuvan hänen - välillä vahvoihin, välillä pieniinkin -  eleisiinsä. Isäntä ei turhia kysele, eikä narttu saa joutua tilanteeseen, ettei tiedä mitä Isäntä haluaa. Narttu saa nautintonsa siitä, että tuntee Isännän tahdon ja saa siihen antautua. Se on tahtojen suhde.

Yllä sanotusta ymmärtää helposti, että Isännän ja nartun suhde on erittäin herkkä, paljas ja haavoittuva. Se ei onnistu ilman tunteitten avoimuutta ja rehellisyyttä. Siksi suhteessa oleva rakkaus on niin syvää ja aitoa. 

Isäntä